Riistanhoitoyhdistyksen no ja nimi: 603 Hyvinkään riistanhoitoyhdistys
TOIMINTA-AJATUS:
Riistanhoitoyhdistys on riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta anetussa laissa tarkoitetun riistanhoitomaksun maksaneiden metsästäjien omatoimisuuteen perustuva itsenäinen toimija, jolla on oma maantieteellinen toiminta-alue. Suomen riistakeskus ohjaa ja valvoo riistanhoitoyhdistysten toimintaa.
Riistanhoitoyhdistys vastaa kestävän riistatalouden edistämisestä toiminta-alueellaan, huolehtii metsästäjien vapaaehtoistoiminnan edistämisestä ja organisoinnista sekä hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät.
Riistanhoitoyhdistyksen julkiset hallintotehtävät ja muut tehtävät määritellään riistahallintolain 14 §:ssä.
TOIMINNAN LÄHIVUOSIEN SUUNTAVIIVAT JA PAINOPISTEALUEET
Hyvinkään riistanhoitoyhdistyksen alueella harjoitetaan nykyisen muotoista metsästystä, riistanhoitoa ja SRVA toimintaa myös tulevina vuosina.
Hirven osalta on tavoitteena pysyä tasapainoisessa verotuksessa, että kaadetuista eläimistä on puolet vasoja, ja noin puolet kaadetuista aikuisista on naaraita. Tätä tasapainoa seurataan Luken ja Riistakeskuksen arvioiden mukaan. Vasatuoton pienentymisen johdosta voidaan joutua turvautumaan uros voittoiseen verotukseen. Myös osalle alueista levinnyt susikanta vaikuttaa hirven verotustavoitteisiin. Hirven tiheydet ovat pääosalla alueista tavoitehaarukassa.
Valkohäntäpeuran verotustavoitteet ovat samanmuotoiset kuin hirvellä, mutta valkohäntäpeuran osalta on viiden vuoden mittainen kausi, minkä aikana toteutetaan "mallin Wikström" mukaista valikointia sarvien perusteella. Tavoitteena on saada valkohäntäpeura kantaan myös suurikokoisia uroksia. Valikoinnin toteutumista ja kannan kehittymistä seurataan kaadettujen urosten sarvista otetuilla valokuvilla. Uusi viiden vuoden seurantajakso aloitettiin 2021.Valkohäntäpeura kantaan on muodostunut jonkinlainen määrä kookkaita uroksia, mutta vielä paremmalla valikoinnilla, isojen uroksien osuus voisi olla suurempikin. Valkohäntäpeura kantaa on rokotettu viime vuosina tuntuvasti, minkä vuoksi peurojen kanta alkaa tasaantumaan, joillain alueilla jopa alle tavoitteiden. Tähän on vaikutusta myös kasvaneella suurpetokannalla.